Talvilenkki

Mulla ja Henrillä oli tänään molemmilla vapaapäivä, jota vietettiin piiiitkällä lenkillä! Lunta tuli ihan mukavasti ja tuuli jonkun verran, muttei liikaa, oikeestaan tosi kiva ilma oli. Leiralle ainakin herkkua kun sai kerrankin kunnolla tarpoa syvässä lumessa!

 

Tää Turun yo-kylä, missä asutaan, on siitä mun mielestä ihana paikka asua, että jos haluaa keskustaan niin sinne pääsee bussilla ihan hujauksessa eikä kävellen/pyörälläkään kauaa mene, mutta kun haluaa pois autoteiltä ja vähän rauhallisempiin maisemiin niin nekin on ihan kulman takana. Koirapuisto on kanssa aivan ykkönen, ja meiltä koirapuistoon kävelee pari minuuttia. Käydäänkin melkeenpä joka päivä Leiran kanssa koirapuistossa, joskus parikin kertaa päivässä. Ja sen huomaa, Leira on tosi sosiaalinen eikä oo ikinä ollut oikeestaan ongelmia muiden koirien kanssa.

Koirapuistossa oli tällä kertaa aivan ihana alaskanmalamuutti-uros. Olin aika ihastunut, se oli siis ihan törkeen sulonen! Valtavan kokonen, mutta tosi rauhallinen ja lempee ja varovainen kun leikki Leiran kanssa, tajus heti että pentu kyseessä ni pitää vähän rajottaa. Kyllä tollanen oma muutti ois ihana... Ehkä joskus! Vois tulla ahdasta tänne kaksioon kun Leiran lisäksi täällä juoksentelis tollanen jätti, eikä oikeen kerrostalokoiraksi taida tollasesta kuitenkaan olla.

Koirapuiston jälkeen jatkettiin lenkkiä joen yli rautatiesiltaa vielä kauemmaksi autoteistä sun muista, jotta voitaisiin päästää Leira juoksemaan vähän vapaanakin. Se tulee luoksi tosi hyvin ulkona vapaana - olettaen että lähimailla ei ole muita ihmisiä tai koiria, silloin tahtoo ne uudet potentiaaliset kaverit kiinnostaa enemmän kun komentelevat omistajat. Autoja jos olisi lähellä niin olisi aivan toivotonta ees ajatella antaa sen juosta vapaana, juoksisi alle alta aikayksikön... Onneksi ei noi pellot ole kovin kaukana, missä voi sit rauhassa irrotella.

Ostettiin joku aika sitten zooplussasta tollanen oranssi kymmenen metriä pitkä hihna, mikä on tosi kätevä silloin kun menee se autotie siinä lähellä mutta haluaa kuitenkin antaa koiran vähän kauempana juoksennella. Ei ollut mikään kallis, mutta kestävää tekoa kuitenkin ja ollut kovassa käytössä :)

Samainen naru on ihan kätevä myös tuossa vapaana juoksentelussa. Siitä kun saa helposti kiinni vaikka koira ehtisikin ohi, jos vaikka näkeekin takana jonkun koiran mitä ei ole itse huomannut. Eipä kyllä oo vielä mitään sellasta käynyt että Leira ois karkuun päässyt, ja toivottavasti ei ikinä pääsekään! Kerran kun oltiin lenkillä yhden kaverin ja toisen koiran kanssa ja pidettiin niitä vapaina, niin tulikin kävelijä ihan puskista vastaan, mutta silloin Leira kyllä totteli tosi hienosti eikä mennyt hieromaan tuttavuutta vaan tuli kiltisti luo kun pyysi. Juoksija olisikin ollut sitten toinen juttu...